perjantai 6. syyskuuta 2013

It's a bad day, not a bad life.

Ttällä viikolla oon ollu aika räjähdys herkkä ja kiukkunen, en tiedä sitten onko syynä ollut viikonlopusta selviytyminen ja palautumine. Meinaan siinä ainakin oli palautumista.
Tykkään koulusta. Oikeesti. Vaikka aina siittä valitan. Aina ei vaan jaksa. Uskonto, psykologia, matikka, sillon kun tajuan geometriasta, kordinaatiston pisteistä sun muusta edes jotain ja terveystieto on aika mukavia.
En tiedä mistä edes valittaa. Tai tiedän, mutta ei ne oo niin suuria asioita, että kehtaisin tosissani niistä sanoa.
Kaikki hyvin, mutta oon vaan niin pirun väsynyt. Energia, kiinnostus ja pää ei vaan repee joka paikkaan minne pitäis. Ehkä se on syksy?
Tai ehkä se on ittensä kuuntelun ja rauhottumisen vaje?
 En tiedä, mutta niitä kahta aion toteutta tänä viikonloppuna.
Tiiättekö te sen fiiliksen kun ootte kehässä ja tilanne on oma pää vs. sinä. Tän viikon oon taistellut näissä asetelmissa kokoajan.
Kun mä haluaisin vaan olla hiljaa ja nähä unta siittä miten poimin turkooseja korukiviä kuivuneesta merestä, nii pää käskee mun nousta, ja yrittää edes 'elää niinkuin ihmiset'.
Korukivien lomassa oon myös nähnyt unta ja muitakin vilahduksia, asioista jotka tekee tumman kohdan päähän ja rintaan. Onneksi ne menee ohi pään puistutuksella, mutta mielummin olisin kokonaan ilman.

Ehkä yön yli nukuttua, tuntuu kaikki vähän selvemmältä.
Ehkä jopa hieman helpommalta.
Stressittömältä.
Unihan auttaa ymmärtämään paremmin?






2 kommenttia:

  1. Mää oon käynny niin syvän mustan aukon säälivesissä opiskelun suhteen tässä viime päivin, tiiän NIIN tuon fiiliksen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii in. Kyse on kuitenkin koulusta vaan, mutta pakko munkin myöntää, että aika koville se kyllä ihmisen laittaa ! :D Eiköhän me tästä selvitä :)

      Poista

Höpöset piristäkää mua !