tiistai 17. joulukuuta 2013

Korttitalo

Elämän pelisäännöt hukassa. Vai onko sittenkään. Onko niitä edes.

1.Seuraa sydäntäsi.
2.Älä katso taakse.
3.Opi virheistä.
4.Jos rakastat jotain, älä päästä sitä menemään.
5.Kaikki tapahtuu jostain syystä.
6.Ikä on vain numeroita.
7.Tosi ystävyys on ikuista.
8.Älä elä menneissä.
9.Älä valehtele itsellesi, saati muille.
10.Your life, your choises.
11.Ilman rakkautta elämä on sisälötöntä.
12.Ystävät enne miehiä.
13.Elä omaa elämääsi
14.Älä loukkaa muita.
15. Syö vain kerran viikossa karkkia.

Tässä minulle kerrotut säännöt, jotka on vain lyöty kouraan ja taputettu olkapääta ystävällisesti ' noh tyttö, mene pelaamaan' sen kummempia selittelemättä.
Miksei kukaan sääntöjen lisäkis antanut ohjeita?
Miksei kukaan kertonut, etteivät muut pelaa samoilla säännöillä, tai jos pelaavat niin täysin erillälailla?
Missä oljenkorret?
Miten olisi paljastava 50/50 nappi joka ottaisi pois sen väärän vaihtoehdon?
Tai minun lempparini totuus tai totuus- kortti jossa se jolle kortin esittää, on pakko puhua vain totta? Kuulostaisi hyvältä.
Kilauta kaverille löytyy, mutta miksei se auta enää mitään?
ja haluaisiko kukaan muu mystisen reset-napin jolla voisit eliminoida viimeisen siirtosi, tai vaihtoehtosiesti jonkun muun viimeisimmän siirron, joka ei vain yksinkertaisesti sovi sinun sääntöihisin.

Jos joku on löytänyt näihin sääntöihin sopivat ohjeet, voitko kiltti kertoa minulle säännöt ja miten ne oikein toimivat? 

maanantai 30. syyskuuta 2013

Noustaan lentoon

Kuumetta, kurkku kipua ja koeviikko. 5/8 kokeista suoritettu ja panostuksessa on varmaankin alitettu rimoja ihan urakalla, mutta eiköhän tää tästä. Nyt on kyllä ollut tähän menneistä jaksoista rankin. Lukujärjestys on ihan täynnä ja rästitehtäviä on vielä vino pino kaapin pohjalla tekemättä armottoman lusmuilun seurauksena. Saan tosiaan tän mun opiskelun kuulostamaan melko rankalta?
ROKiinkin on tullut pidettyä viikon tauko juurikin näitten koulu juttujen takia ja eilen kuume tarras muhunkin hampaansa. Toivon tällä hetkellä pikasta paranemista ja sen jälkeen semmosta reeniä, että tulee oksennus.
Siinä oikeastaan mun kuulumiset. Tällä hetkellä tää mun elämä on hyvinkin koulu, väsymys, tulispa jo viikonloppu-ajattelun täyteistä, minkä voittekin todeta varmaan edeltävästä tekstistä. Buu oon tylsä.
Viimeisen kuukauden kohokohta on tainut olla se kun Mördis Mardis Mörstä eli Mari on täyttänyt 18-vuotta ja se on kruisaillut sen Boralla menemään, herättäen mussa hirveen hingun täyttää jo sen kirotun 18-vuotta.

Näihin mun nössöily viikonloppuihin tulee toivon mukaan ensi viikonloppuna vähän vaihtelua kun Tumppi täyttää 18-vuotta ja koeviikko loppuu eli juhlimista !

Huomasin justiin, että oon ollut Vetelissä kahtena viikonloppuna, mutta en ole nähnyt kun muutamaa kaveria sieltä. Jännä kun sitä viettää samojen naamojen kanssa aikaa sieläkin kuin kenen kanssa on Kokkolassa. Buu, oon tupla tylsä.

Niin ja viime viikonloppuna tuli taas yks miettimisen hetki, että mitä ois voinut tapahtua ja ehkä ennen kaikkiaan siittä, ettei leikitä jollain niin arvokkaalla kuin oma henki. Tai muitte. Onneks mitään ei kuitenkaan sattunut ja virheistä opitaan.


1. Mandela eli Manteli Roosan vauva 2. Mantelin kanssa hengailuu
3. Minun pikkukoti 4. Roosan, Jenitan kanssa lukemassa kokeisiin


1. Heräispä se jo... 2. Pallo naama
3. Viikonloppu kotona ja iskän ruuat  4. Minun vinot tarrat

Huikeen laatuset kuvat otettu mun ihanalla uudella Samsung S3 minillä, joka kerkes olla mulla viikon ennenku joutu huoltoon :)



perjantai 6. syyskuuta 2013

It's a bad day, not a bad life.

Ttällä viikolla oon ollu aika räjähdys herkkä ja kiukkunen, en tiedä sitten onko syynä ollut viikonlopusta selviytyminen ja palautumine. Meinaan siinä ainakin oli palautumista.
Tykkään koulusta. Oikeesti. Vaikka aina siittä valitan. Aina ei vaan jaksa. Uskonto, psykologia, matikka, sillon kun tajuan geometriasta, kordinaatiston pisteistä sun muusta edes jotain ja terveystieto on aika mukavia.
En tiedä mistä edes valittaa. Tai tiedän, mutta ei ne oo niin suuria asioita, että kehtaisin tosissani niistä sanoa.
Kaikki hyvin, mutta oon vaan niin pirun väsynyt. Energia, kiinnostus ja pää ei vaan repee joka paikkaan minne pitäis. Ehkä se on syksy?
Tai ehkä se on ittensä kuuntelun ja rauhottumisen vaje?
 En tiedä, mutta niitä kahta aion toteutta tänä viikonloppuna.
Tiiättekö te sen fiiliksen kun ootte kehässä ja tilanne on oma pää vs. sinä. Tän viikon oon taistellut näissä asetelmissa kokoajan.
Kun mä haluaisin vaan olla hiljaa ja nähä unta siittä miten poimin turkooseja korukiviä kuivuneesta merestä, nii pää käskee mun nousta, ja yrittää edes 'elää niinkuin ihmiset'.
Korukivien lomassa oon myös nähnyt unta ja muitakin vilahduksia, asioista jotka tekee tumman kohdan päähän ja rintaan. Onneksi ne menee ohi pään puistutuksella, mutta mielummin olisin kokonaan ilman.

Ehkä yön yli nukuttua, tuntuu kaikki vähän selvemmältä.
Ehkä jopa hieman helpommalta.
Stressittömältä.
Unihan auttaa ymmärtämään paremmin?






perjantai 30. elokuuta 2013

welcome to the jungle

Aamulla on vaikea vastustaa kiusausta jäädä kainaloosi. Silität mun mahaa ja pussailet poskille.
Pieni pelastaja.
Koulussa yritän tsemppailla, mutta eihän mua oikee kiinnosta. Tiedänpä taas minkälainen hermokohtaus tulee kun koeviikko koputtelee ovella. Mutta eikös täällä mennä päivä kerrallaan. Toivon niin.
Tänään takaisin Kokkolaan, tulin hakemaan kotoa vaan mun valkoset tennarit, ja lauantaina hieman viihteelle !
Hauskoja Venetsialaisia ja pusuja rakettien alla! ♥


maanantai 26. elokuuta 2013

Blockfest '13

Hennan kanssa alettiin viime vuoden mahtavan festri kokemuksen kautta mittimään jospa tänäkin vuona eksyttäis Tampereelle Blockeihin, ja kun esiintyjät saatiin tietoon nii päätöstä ei tarvinukkaa sen kummemmin miettiä. Lähettii mahtavan tyttö porukan kanssa liikenteeseen ja oli kyllä oikeen lepposta!
Perjantaina startattiin Satun pikku audilla Tampereelle päin ja hotellille päädyttiin ehjänä, mutta helvetin nolona, kun jouduttiin kävellä Stokan kosmetiikka osotteen läpi pussit kilisten ja mäyrät kainalossa :D Ei helvetti.
Perjantaista jäi käteen Juju ja tää paljon huudettu WUUTANG sekä kunnon tanssilattia ja DJ ! Oon varmaan tosi nolo, mutta en ollut ikinä enne ees kuullut tästä wutang yhtyeestä. Läpällä sitä sitte huudeltiinki koko viikonloppu. Paska huumori on parasta huumoria. Haha.
Lauantaina upeita keikkoja ja muutenki tosi lepposta meininkiä. Ja tietenkin ruokaa pizzeeriasta, joka oli miejän omppu hotellia vastapäätä. Siittä pizzeeriasta muodostu vähän semmonen meijä kantapaikka tolla reissulla.
Sunnuntaina kun saavuttiin kotiin, ei vois fiiliksiä mikään kuvata paremmin kuin, väsynyt, mutta onnellinen.
Koko viikonlopun viidenteen kerrokseen käveleminen (hissit poissa käytössä. Kiitos häriköt) Perjantaina 5 aikaan tanssimasta palaaminen ja koko lauantain tamppaaminen vei aika tehokkaasi jaloista hapot.

Iso kiitos tytyille ja taidanpa ottaa lehtipihvin sijasta viinaa. Tai sitte vaan sen lehtipihvin..

Kuvat Hennan kamerasta ja Blockfestin sivuilta!




Perinteinen tyttöjen hotellihuone? :D








keskiviikko 21. elokuuta 2013

Elä. Iloitse. Unelmoi.

Palmun alta 34 asteen lämmöstä palattu takaisin maan pinnalle, tai ainaki suomen. Säästän teidät siltä märinältä miten kaipaan lämpimään ja rakastan sitä täydeltä taivaalta paistavaa aurinkoa, tai turkoosia merta. Noh, kyllä mä sitä kaipaan.
Toisaalta 'kylmäänki' haluaa palata kun on parikin hyvää syytä.
Lukio alkanut hyvissä merkeissä, mitäs nyt puolet kirjoista puuttuu vielä. Ainakin mulla on kivat uudet tussit !
Mulla on ihan saippuakupla-olo. Lentelen kaiken yläpuolella ja katselen tätä maailmaa vaan. Kevyt olo.
Haaveilen ankkuri tatuoinnista, täydellisestä prinsessa mekosta, verhoista tänne mun ikiomaan pikku kotiin ja siittä miten palaan takasin ensikesänä etelän auringon alle.
Nautin siittä etten oo vielä saanut lamppua tänne 23 neliöön, jossa nyt siis tunnelmoidaan himmeillä valoilla ja tuoksu kynttilöillä jotka lepää Turkin kivien seassa kynttilälaudalla. Lämmin jumpsuit päällä kattelen rakkautta joka pyörii uusissa lakanoissa sängyssä.
Minä joka valitan aina kaikesta haluaisin vaan kertoa, että just nyt oon tyytyväinen tähän elämään. Ei se oo täydellistä, mutta se on hyvää.




ehkä kiusin teitä paremmilla Turkki kuvilla kun saan kuvat omalle koneelleni :---)
Kauniita unia !



tiistai 30. heinäkuuta 2013

Breik !

Päässä pyörii tuhat ja yksi ajatusta joista tuntuu olevan niin vaikea koota mitään selkeää, mutta yritys hyvä kymmenen.
 Tällä hetkellä koko blogi ällöttää mua, se on nii levällään. Ajattelin jo hetkeksi, että poistun blogin maailmasta, tai ainakin kirjoittamisesta. (ihan niinku oisin nyt muka kirjoitellut ees?)
Huvikseni aloin kuitenkin fiilistelemään vanhoja kirjoituksia ja luin ihan ensimmäisen kirjoituksen.

Muistin heti sen fiiliksen kun kirjoitin sitä. Ja tavallaan myös sen kuka olin silloin, yksi ja puoli vuotta sitte.
Paljon asioita on muuttunut ja paljon on tapahtunut.
Tiedän että olen monesti täällä käsitellyt joitain asioita liian henkilökohtaisesti muiden korville, mutta kun alan kirjoittamaan, en oikeastaan osaa muutakuin tuoda ne asiat esille justiin niin kuin miltä ne musta tuntuu. Se vaan on mun tapa käsitellä monesti asioita. Puoliakaan teksteistä en tänne julkaise, mutta kuitenkin, osa on ollut aika henkilökohtasia.
Kirjoittamisen kautta oon pystynyt käsittelemään asioita pitkällä tähtäimellä, mutta eniten se on auttanut ehkä sillä hetkellä. On saanut purkaa pahan olon, hyvän olon ja hämmennyksen hetket. Myöhemmin on voinut palata niihin fiiliksiin, ja tavallaan oppinut paremmin sen mitä on oppinut ja tajunnut sillä hetkellä.
Kun sitten luin sen kirjoituksen läpi, tajusin, etten halua lopettaa tätä touhua, ihan vain oman itseni takia.

Palaan nyt tähän asiaan 2 viikon päästä, kun olen selättäny pari päivää töitä, muuton, yhden loma reissun ja sen jälkeisen koulun rästi tehtävät. Huh.
Lupaan palata asiaan paremmalla mielenkiinnolla ja täysin omana  itsenäni
Nauttikaa ensviikon helteistä !
Heipa ♥


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Odota parasta, varaudu pahimpaan.




Oon Salessa kaks viikkoa töissä, roudailen ja puran kuormia. Tähän pariin viikkoseen on mahtunut kivoja pikku juttuja, mutta enimmikseen normaali arkea. Kavereita, kesän vaihtelevia keliä, Kokkolaa, Perhoa ja kotia. Hehe, oon ollu aika hyvä koska oon ollu 2 viikkoa poltamatta tupakkia, vaikkakin sillon kun oon ollu juhlimassa on tupakki tai pari(kymmentä) mennyt, mutta tosi iso muutos ! Ei sais vielä innostua liikaa, mutta nyt on kyllä tästä tosi hyvä fiilis :) 
Asiaa olis vaikka muille jakaa, mutta väsynyt pikku pää ei pysty tulostamaan mitään fiksua !

Kauniita unia <3


sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus on kerran vuodessa, siksi mä liputan sen puolesta.

Juhannuksena hiekkasärkillä puhelin kiinni tai puhelin hukassa, mutta onneksi löysin tuttuja joka nurkan takaa, haha :D Pari ihmistä saatto kirota mun vastuullista asennetta taas, mutta kaikki hyvin hei !
 Camping alueella hengailua uusien ja vanhojen tuttujen kanssa sekä pakettiauton katolla tanssimista... vai olikohan se bussi? Joka tapauksessa hauskaa oli ja nyt jalat sekä kädet täynnä mustelmia  !
Alunperin tarkotus oli olla kaksi päivää Kalajoella, mutta pahan olon ja huonon sään saattelemana kotia justiin sopivasti ruoka ajaksi. Ihan kun niitä wingsejä tai makkaraa ei olla tällä viikolla tarpeeks syöty?
Oikeastaan oli ihan kiva tulla kotia kun sukulaisia Helsingistä ja Rovaniemeltä oli täällä. Muistaapa taas miksi minäkin oon tämmönen :D
Juhannukseksi ostin ennakkoon  35 euroa lipusta sisälle, mutta ainoa mitä menin kattomaan oli PMMP. Oho. Oli muutakin tekemistä ilmesesti.
Joka tapauksessa PMMP oli mahtava, kappaleet oli mahtavia ja fiilis oli mahtava <3
Kuvia juhnnukselta ei juuri ole, mutta tässä parit.








Nyt, sunnuntaina mulla on vieläkin vähän heikko olo ja oon saanut jonku elämän tapa remontti-darran...

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Haikeus

Kesä menee vaan eteenpäin. Käyn välillä fifistelemässä tyhjässä kaupassa mopin ja  ämpärin kanssa musiikin tahtiin luututessa ja välillä ajan nurmikkoa toivoen, että aurinko paistais mun ihosta ruskeamman.
Viime yö oli ensimmäinen omassa sängyssä nukuttu neljä'än päivään. Oon ollut kattomassa elokuvia yö myöhään asti, suunnistanut sieltä salille, lähtenyt pikkukiukkuna rättiväsyneenä Perhoon, viettänyt sielä köllien ja kikattaen pari yötä, pyörähtänyt Jyväskylässä ( mieluusti olisin lähtenyt Tampereellekkin, ihan vaan pyörähtämään, jos muut olisi innostunut ajatuksesta myös.. ) ja siivonnut minikotia näyttöä varten.
Ei, mikä haikeus kun kämpän huoneet on tyhjillään, lukuun ottamatta mun sohvaa ja hyllykköä.
Tulee eittämättä (... ihana pasilan elokuvakriitikko <3 'tulee eittämättä mieleen..') mieleen alkuvuosi, kun mitä ihmeellisempää porukkaa tuli käymään kahvilla aina jonkun tutun mukana, myöhemmin tosin monesta muodostui ihan vakio vieraita jotka oli aika vakiovarusteita meiän olohuoneen maisemassa.
Koe viikolla kun pojat keitti meille kahvia ja hyvällä tuurillakin tiskas, samat pojat myös tulivat asuntolasta meille nukkumaan humalaansa pois, yläkerran tyttöjen kanssa tehtiin vaihtiksia ruuan kanssa, että kaikki saa kelpo aamupalan, muutamat pippalot, jolloin meidän asunto täytty ihme porukasta, glitteriä vapun jälkeen jokapaikassa, vappu serpenttiiniä vieläkin listojen välissä synttäreiden jäljiltä.
Voin kuvitella asuntolan valvojien raivon mua ja Jenitaa kohtaa kun joka toinen asuntolalainen (okei, okei, niitä on ehkä joku 6-8?) soittaa ilta kymmenen jälkeen, että ' ollaan tytöillä kattomassa elokuvaa, tullaan tän jälkeen' tai jotain muuta vastaavaa.
Muistan kuinka onnellinen olin kun saatiin nimet paperiin kun tuota kämppää vuokrattiin, muistan kyllä myös sen miten nukuttiiin hupparit päällä kun ensilumen aikaan patterit alko reistaamaan ja siellä oli niin saatanan kylymä !
Ja se kysymys; mihin muutat syksyllä? Noh, en todellakaan tiedä. Asuntoa pitää alkaa katsomaan nyt jo kovastikkin, mutta hinnat ovat vain niin kovia. Ehkä asuntolaan, ainakin aluksi ellei kämppää löydy. Toivotaan parasta.
Hyvät jussit nyt etukäteen ! Olkaa nätisti ja varovasti :)


pikku koti alku syksystä oikein siistinä


pikku koti on myös kokenut kovia...


pikku koti nähnyt monenlaisia vieraita...


Oli siellä välillä kaunistakin.






maanantai 10. kesäkuuta 2013

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Sairaan kaunis maailma

On ihan sydäntä kutkuttavan hömppä olo. 
Syvä huokaus ja kumarrus. Kaikki hyvin. En olisi vuosi sitten jälkeen uskonut pääseväni näin levolliseen oloon.
Syynä saattaa olla päikkärit, energiajuoma tai koulu ressittömyys.
Tai sitten se, että nää on niitä hetkiä kun tajuaa sen, että mun ympärillä täydellisiä ihmisiä. 
Viikon aikana olen varmastikkin menettänyt malttini moneen niistä, joiltakin olen kuullut päin naamaan, että ne ei vaan enää jaksa mua. Mutta siinä ne on silti.
Eilen palju hetki, vaikkakin vesi oli niin kuumaa, että joutu istumaan paljun reunalla, viime viikon taas sisältyi kaiken kaikkiaan  paskaa inside läppää, autoajeluja ja täydellistä poikien kusettamista, Kokkolaan reissu muutto avuksi ja pikkuisen kiukkuilua mm. kaikille niin ja tietenkin hieman kummalliset päättäjäiset ja varsinkin ne tunnit, kun aurinko alkoi nousta. 
Ajatus kulkee turhan nopeesti, mutta ei varsinaisesti kyllä mihinkään suuntaan.
En tiedä mitä tähän enää sanoa muuta kuine, että onnellista elämää keittiön lattialla selällään.







keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Ajattele.


Neljän pojan äiti Annmarie James-Thomas kirjoitti perheelleen elämänohjeet vain hieman ennen kuolemaansa. Pitkään sairastanut Annmarie hävisi taistelun kohdunkaulan syöpää vastaan maaliskuussa. Aviomies Gerard jakoi edesmenneen vaimonsa elämänohjeet julkisuuteen päivänä, jolloin Annmarie olisi täyttänyt 45 vuotta.

Positiivista elämänasennetta vaalineen walesilaisen äidin elämänohjeet julkaisi Daily Mail. Vaikka hän jätti ohjeet nuorille pojilleen, riittää niissä ajateltavaa muillekin.

Annmarien 20 elämänohjetta:

1. Se mitä annat eteenpäin, tulee takaisin. Aina.
2. Kirjoitat itse oman tarinasi. Älä anna muiden kirjoittaa sitä.

3. Se mitä joku teki sinulle menneisyydessä, ei enää vaikuta nykyhetkessä, ellet itse anna sen vaikuttaa.

4. Kun ihmiset näyttävät sinulle todellisen karvansa, usko ensimmäisestä kerrasta.

5. Murehtiminen on ajanhukkaa. Käytä energiasi murehtimisen sijaan huolta aiheuttavien asioiden muuttamiseen.

6. Se mihin uskot on merkityksellisempää kuin se, mitä toivot tai mistä unelmoit. Sinusta tulee se, mihin uskot.

7. Jos ainoa rukous, jonka koskaan lausut on kiitos, se on tarpeeksi.

8. Onni jota tunnet on suoraan verrannollinen rakkauteen, jota jaat ympärillesi.

9. Epäonnistuminen on tienviitta, joka osoittaa sinut oikeaan suuntaan.

10. Jos teet päätöksen, joka on vastoin kaikkien muiden mielipiteitä, maailma ei siihen kaadu.

11. Luota vaistoosi. Intuitio ei valehtele.

12. Rakasta itseäsi ja opettele sitten rakastamaan muita.

13. Valitse ammatti, jota kohtaan tunnet intohimoa.

14. Rakkaus ei satu. Se tuntuu todella hyvältä.

15. Jokainen päivä on mahdollisuus aloittaa alusta.

16. Jos epäilet jotain, älä ryntää mihinkään.

17. Jos et tiedä mitä tehdä, pysähdy paikoillesi. Vastaus selviää sinulle kyllä.

18. Ongelmat eivät kestä ikuisesti.

19. Kaikki menee joskus ohi.


20. Ole rehellinen itsellesi kaikessa mitä teet.

Minun elämäni oppikirja. Aion oppia jokaisen kohdan.
Voikun voisi ollakkin niin viisas joskus kaukaisessa satumaailma tulevaisuudessa, että pystyisi sisäistämään nuo asiat.


lauantai 1. kesäkuuta 2013

Perillä ennen pimeää




Viimene koe rutistettu juuri ollenkaan lukematta, mutta minkäs teet kun meren ranta kutsuu ja aurinko paistaa. Mä parannan sitten ens jaksossa. Ehkä numerot oli myös hieman sen mukaisia mutta elämä opettaa. Sitten ens jaksossa.Okay? 
Mini loma keskellä viikkoa ja talviturkin heittäminen.
Lottaa auttaminen muutossa ja perjantaina kävelyä kaupungissa. Suntin varressa tuttuja ja tänään lähtee !
Mulle tulee tosi ällöttävä olo kun kuuntelen Elokuuta. Kuuntelin niitä viime vuonna tähän aikaan aika paljon. Sillon asiat oli huonommin. Nyt ne taitaa olla loppu viimein paremmin kuin koskaan <3

Hyvää kesää. Huomenna humisee.






lauantai 25. toukokuuta 2013

Hei

Oho, niin vain 21 päivää mennyt siittä kun oon täällä itsestäni ilmoittanut. Kun katsoo viime postausta naurattaa lause ' onneks rakkaus niittitakki lämmittää' nykyäänhän se unohtuu joka paikkaan koska aurinko lämmittää jo kovasti eikä sitä tarvi muuta kuin korkeintaan aamulla skootterin kyydissä. Aurinko, kesä, jäätelö ja shotsit on nyt virallisesti täällä. Kukaan muu ei ole tätä huomannut ?
Viimeisen 21 päivän aikana on ollut radalla.com, Lotta tytön kanssa Tukholman reissu (♥) eli siis luvallista rahan tuhlausta ja irti ottoa arjesta. Koulun penkillä istumista enemmän tai vähemmän tunnollisesti. Fiilistelyä kesästä. Ahistusta kesästä ja lukuisista muista ressin aiheista. Miettimistä. Ystäviä. Niiden ihanuuden muistamista. Vierestä seuraamista kun asiat menee pikkusen liian hankalaksi. Epätoivoista ruskettumista ja jopa vielä epätoivosempaa koeviikkoon valmistautumista. Viikonloppuja Perhossa, pettymysten tuottamista. Pikku reenaamista, kemoralla autojen paikkojen mittailua. Hyvää ruokaa ja aika hienosta alotettu jäätelökesä. Leikkarilla autolla pärräämistä, perhosia mahan pohjassa. Niitä ihania aamuja kun se toinen on siinä, toisen ällöttävä aamu hengitys haisee, oma aamu hengitys haisee, pedattava sohva on kova selän alla, mutta silti. Silti se on just se ihana aamu. Kasari hittien fiilistelyä. Monen muun asian fiilistelyä. Vuokra sopimuksen loppumisen oottelua. Heihei pikku kodille.
Arkea.















lauantai 4. toukokuuta 2013

Nothing else matters

Kotiuduttu Perhosta.
Ulkona on ihan syksy. Aika tympeetä. Onneks rakkaus niittitakki lämmittää.
Hah, Vetelissä ois kemoralla maailman luokan kemut ja mä oon kotona. Eikä edes innosta lähteä.
Viime viikko veti vappuineen päivineen mun pasmat ja pikku pallopään ihan sekasin.
Joku kiva voisi tulla kyllä pitämään seuraa. Puhaltelin jo jonkun puoli tuntia saippuakuplia yksin pihalla. 
Tänään on ollu semmonen olo, että haluaisin osata lukea ihmisten ajatuksia. 













Missä on sun hauras kohta
se josta pääsee sisään
Kerro missä on sun särö
voit luottaa minuun
mistä alkaa polku
joka johtaa sinuun.