keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Auringon sammuessa huumori on mustaa.

Mitä oonko mä kotona ? Yksin?
Hullua. Tänään kuitenki tämmöstä harvinaista herkkua.
Loman viimeiset päivät menivät emolla, eli meiän mummolla Revonlahdella, joten sen kummempaa ei kuulunut mun viikonloppuun.
Maanantaina kotiuduttu amiksen kahvila-pukuhuone-keittiö rumbaan ja  Kokkolaan. Maanantaina lähdin koulun jälkeen heti kaupungille etsimään mahdollisia kesätöitä ja mä toivon kädet ristissä, että jostain edes kuuluis jotakin, kesästäki voisi tulla täydellinen. CX ja Combatin uuden ohjelman kautta saatiinki hyvin puhti pois tästäkin tapauksessa.
Tiistaina ääretön väsymys ja leffailua meillä.
Ainiin, ja tänään loppukin tämä koulu viikko joten, jees jees. Oon tyytyväinen, todella. Taidan jäädä kyllä kuppaamaan Kokkolaan pariksi päiväksi, koska no.. Hiihtoloma oli aikaperhe kylläinen. Miksi niitten pitää olla niin äänekkäitä ?:D
 Tällä hetkellä mua hirvittää vaan se iso pelottava lukio joka kummittelee kalenterissa tämän jakson jälkeen,varsinkin kun tottuu näihin vajaisiin kouluviikkoihin. Onneks kerkeän vielä vähän aikaa pakoilla ajatusta läksykasoista ja kokeista. Hrr.

Okei, pakollinen säävalitus. Minne meni ne ihanat auringon säteet ja mistä tuo järgyttävä lumipyry tuli?
No jos mukaan ei lähe nii oon tyytyväinen.
( Okei noloa se pyrytys laantu jo sinä aikana aika paljon ku kirjotin tän...heh)

Yläkertaan ja pumppiin, siinä mun suunitelmat joten halataan kun tavataan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Höpöset piristäkää mua !