Kuinka vaikea onkaan avate se kone ja kirjottaa? Kun on kokkolassa niin tuntuu, että semmosella tunnista toiseen koneella istumiseen ei ookkaan aikaa. En valita. Oon aivan tykästyny tähän elämään, toistaseks ainakin, vaikka kaikkea on joutunu ajatella enemmän ja tarkemmin. Kokoajan menossa tai muuten vaan kiireessä. Tuntuu ihanalta itsenäistyä. Haha, hei täältä kirjottelee Elma aivan hirrrrveen aikuinen ja itsenäinen penska ..:D Joten ajattelin käyttää tän sairas illan nyt talteen ja kirjottaa tänne kunnolla. Nii aivan täällä siis meijän pöpö pesässä tehään kuolemaa. Että jos joku tarttee keuhkoja nii ottakaa yhteyttä. Enköhän mää nää kohta yski ulos :)
Koulun alku ei oo vielä tuntunu mitenkään ylitsepääsemättömän hirviältä ja kesän loppuminen ei tntunut läheskään niin pahalta, kun ei se kesä ollutkaan niin lämmin. Illat alkaa joka tapauksessa viilenemään ja pimenemään ja alkaa miettimään, että hei millasta oli kuukaus sitten. Kesä fiilistelyn myötä pamaus mun viime
kesästä ja sen voin sanoa, että tuun muistamaan sen varmasti pitkään.
Koulun alku ei oo vielä tuntunu mitenkään ylitsepääsemättömän hirviältä ja kesän loppuminen ei tntunut läheskään niin pahalta, kun ei se kesä ollutkaan niin lämmin. Illat alkaa joka tapauksessa viilenemään ja pimenemään ja alkaa miettimään, että hei millasta oli kuukaus sitten. Kesä fiilistelyn myötä pamaus mun viime
kesästä ja sen voin sanoa, että tuun muistamaan sen varmasti pitkään.
Alku kesä meni vähän hukassa. Kokoajan reissasin työn teon ohessa ja henkisellä tasolla yhtä vuoristorataa. Opin ihan hirveesti itestäni. Ja tajusin, että musta on moneen juttuun mihin en ois uskonu. Muutenkin aika tehokas sukellus itteensä, ku sitä vaan tajus ettei oo sen tyyppinen ihminen kun on aina ajatellut olevansa. Monet ihanat pirskeet tuli ja meni ! Päättäjäiset, juhannus, radalle.com, provinssi.. Onneks kerkesin myös viikot olla töissä. Oon siittä tosi onnellinen, koska no... oon aika kallis ihminen kun sille päälle satun. Mitään en skippais tai vaihtais, vaikka kaikki ei aina niin ihanaa ookkaan ollu.
Heinäkuussa lopetin työt, koin tuhansia pieniä henkisiä kuolemia, heittäydyin asioihin enemmän mukaan ja aloin oikeesta kattelemaan maailmaa eriltä kantilta. Ystävän kuoleman myötä kohtasin taas asioita jotka oikeesti muutti mun maailman kuvaan ja niin kauhealta kuin se kuulostaa, että siihen että ite opin kunnioittamaan enemmän läheisiä ja pieniä oikeesti hyviä asoita elämässä, tarvittiin jotakin noin hirveetä. Nuku rauhassa Kare <3
Kesän lopussa olikin kämpän laittamista, nauttimista, valtavaa rahan tuhlausta ja muutama mulle itelle tosi tärkeää asiaa jotka sain hoitaa pois järjestyksestä. Asiat alko napsahtelemaan paikoilleen ja tähän hetkeen palatessa en voi sanoa muuta kun, että onnistunut kesä, ihania ihmisiä, oivalluksia ja kaike sen kautta oon nyt semmosessa elämäntilanteessa, että tuntuu oikeesti tosi hyvältä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Höpöset piristäkää mua !